Tupakka nimenomaan on esimerkki tuotteesta, jonka kulutus on laskenut Suomessa jo pitkään. Ja se hinta on usealle se syy lopettaa tai vähentää. Ja niin, tupakan hinta on jo niin kova, että vähävaraiset eivät yksinkertaisesti voi olla ainakaan niitä eniten ketjussa polttavia.
Itse uskoisin että väki vain tullut tietoisemmiksi sen haitoista, nuoret eivät ole samaa tahtia opetelleet ja vanhat kuolevat. Myös muut säädökset kiriatyneet julmasti viime vuosikymmenien ajan ja vaikuttaneet varmasti enemmän kuin hinta.
Tupakan haitallisuudessa ollaan yleisesti tietoisia oltu jo varmaan 40 vuotta. Baaritupakoinnin kielto ja huomattavasti noussut hinte (vero) ovat vaikuttaneet varmasti eniten sen suosioon.
Nythän tupakkayhtiöt ovat muuttaneet tuotteitaan ja myyvät lapsille nikotiinipusseja, vaaputtimia ja muuta skeidaa.
Hinnalla on varmasti erittäin suuri merkitys. Väki ei kuitenkaan niin tyhmää ole ettei ymmärtäisi että ei ole oikein mitään järkeä maksaa 10 euroa yhdestä askista. Säästää niin valtavasti jos ei polta ja kun ei siitä varsinaisesti ole hyötyäkään.
Tupakan tilalle nuorison "uuu mä teen jotain mitä ei pitäis, mä oon cool/kovis/parempi/whatever" -jutuksi on tullut muita aineita.
Nuorison "uuu mä teen jotain mitä ei pitäis, mä oon cool/kovis/parempi/whatever" -vietti taasen, on koholla.
Ihmiset ovat keskimäärin kyllä jossain määrin rationaalisia. Aivan varmasti osa tupakoitsijoista nytkin harkitsee, että onko mitä muuta yli kolmella tuhannella eurolla vuosittain voisi tehdä, kuin tupakoida askillisen päivässä. Ja tosiaan vaikkapa kahden askin verran tupakointi (yli 6000 euroa vuodessa) on aikalailla jo mahdottomuus monelle. Yksinkertaisesti rahat eivät riitä. Kaikki asiat vaikuttaa kaikkeen, mutta ihmiset tekevät valintoja hinnan perusteella.
Tottakai hyvä. Ja vielä parempi kyllä mielestäni, jos se laskee kulutusta. Ei sokerin kulutus tietenkään nollaan tarvitse laskea, mutta useat käyttää sokeria liikaa ja tämä näkyy suoraan kansantwrveydessä ja aiheuttaa sitäkin kautta kuluja.
Verotus on ihan huikea tapa vähentää näitä kuluja kun kulutus vähentyy, ja se silti säilyttää yksilön oikeuden käyttää niitä tuotteita verrattuna kieltämiseen.
> Oisko vinkkejä miten saisi sokerin lopetettua tai ainakin pidettyä hallinnassa?
Muista aina kaupassa tämä: Syöt kaiken mitä ostat. Aivan kaiken. Älä siis osta mitään sellaista, mitä et halua että söisit. Osta vain ja ainoastaan asiat, jotka olet kirjoittanut kauppalappuun. Kirjoita kauppalappuun asiat, joista haluat ruokavaliosi koostuvan.
Äläkä mene nälkäisenä kauppaan, vaan ruokailun jälkeen (mielellään pienessä ähkyssä).
Koita löytää jotain muuta, mitä napostella silloin, kun suulla on tylsää (esim. savumantelit ovat aivan törkyisen hyviä). Mutta älä mene tässä lankaan ja osta jotain missä on sokeria, mutta ei vain heti näytä siltä.
Mä oon korvannut valkoisen sokerin hunajalla. Ei sekään hyväksi ole isoissa määrin, mutta ei niin pahaksikaan. Lisäksi, kun se maksaa about 10x sokeriin verrattuna, niin tulee vähän katottua.
Tää toki vaatii sen, ettei kaupan leipomohyllystä tai karkkihyllystä tartu matkaan, vaan teet itte ne makeat, mitä käytät.
Itsellä pahin oli sokerilimu, sain sen vaihdettua sokerittomiin vuosi sitten (ei nekään terveellisiä, tiedän). Pienin askelin, muuta en ole itseltäni kieltänyt täysin. Tarkkailen myös K-ruoka appin kautta kun keskimääräinen viikottainen sokerin ostaminen laskee ja saan siitä kicksejä 😆
Paras tapa päästä mistä tahansa huonosta rutiinista eroon on muuttaa omaa identiteettiä. Millainen on tämänhetkinen identiteettisi?
Jos näet itsesi henkilönä, joka yrittää päästä eroon sokerista, onnistumismahdollisuutesi on matala. Sen sijaan, ala näkemään itsesi henkilönä, joka yksinkertaisesti ei syö karkkia. Ala näkemään itsesi vaikka urheilijana.
Tätä on tutkittu tupakoitsijoilla. Ne tupakoitsijat, jotka alkoivat näkemään itsensä ihmisinä jotka eivät tupakoi, onnistuivat moninkertaisesti suuremmalla todennäköisyydellä tupakanpolton lopettamisessa kuin he, jotka yksinkertaisesti näkivät itsensä ihmisinä jotka ovat tupakoitsijoita, mutta jotka yrittävät lopettaa.
EDIT: Suurin syy sille, miksi ihmiset ylipäätänsä tekevät sokerin ahmimisen kaltaisia negatiivisia asioita itselleen on huono mielenterveys. Jos luulet että se on juurisyy (tai jokin toinen juurisyy) ongelmaasi, keskity ensin sen parantamiseen.
En tiedä, mutta alimmassa tulodesiilissä jo valmiiksi köyhyysrajan alapuolella elävien turpiin vetäminen heidän viimeistenkin dopamiinia vapauttavien ostosten hintojen pilviin nostamisella ei varmaankaan ole se kaikista paras tapa asian ratkaisemiseksi. Vetäkää itsenne hirteen, hallitus.
Niin on kyllä paskaa tutkimusta jos todetaan että pieni vero ei vaikuttanut ja siitä tehdään johtopäätöksiä että isokaan vero ei vaikuttaisi. Eihän siitä ole dataa.
Oikeasti aika triviaalia että maksaako sokerikilo euron vai kaksi euroa, jos se on edelleen suunnilleen halvin ainesosa. Pitäisi maksaa enemmän jotta sillä olisi merkitystä.
Tuossakin sanottiin että tuo on vaikuttanut merkittävällä tavalla limsoihin, joissa sokeri on puolestaan kallis ainesosa verrattuna veteen. Sokerittomien limsojen kulutus kasvoi sokerillisten kustannuksella. Eli tuo aiempi lausahdus ei edes pidä paikkansa.
Ei mikään ihme jos vaikutukset jossain suklaassa tai jäätelössä on pieniä, kun niissä sokeri on lähes halvin ainesosa sekä ennen että jälkeen tuon 95 snt sokeriveron.
Kososen ym. tutkimuksessa käsitellään erikseen mainitsemaasi kysymystä veron suuruudesta, esimerkiksi sivulla 32 (VATT:n [työpaperiversiossa](https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/188798/vatt-working-papers-164-studying-a-sin-tax-scheme-with-multiple-reforms--lessons-for-consumption-taxation.pdf)). Tutkitut verot nostivat limsojen, makeisten ja jäätelöiden hintoja suhteellisesti varsin samaan tapaan. Näistä limsojen kohdalla kulutus reagoi hinnan muutokseen dramaattisesti (hintajousto lähellä ykköstä), makeisten ja jäätelöiden kohdalla hyvin vähän (jousto lähellä 0.1:tä). Tämä ei toki sulje pois sitä, etteikö *myös* veron suuruudella voi olla merkitystä vaikutukseen, mutta *pelkästään* veron suuruus ei siis näytä olevan ratkaiseva sen kannalta, onko verolla merkittävää vaikutusta kulutukseen vai ei.
Tutkimuksessa esitetty selitys havainnoille on, että veron vaikutuksessa olennaista on, löytyykö verotettavalle tuotteelle hyvä, houkutteleva (ja toki mielellään terveellisempi) korvike. Tätä perustellaan teorialla ja sekä kotimaisella että ulkomaisella empiirisellä näytöllä, ja myös muista samansukuisista veroista tehdyllä tutkimuksella.
Sokeroiduille limsoille kuluttajille yleisesti kelpaava läheinen korvike on olemassa, keinomakeutetut juomat. Makeisille ja jäätelölle hyviä korvikkeita ei näytä vielä olevan. Jotta muille makeisveroille saataisiin kunnon terveysvaikutus, pitäisi saada vaikutettua myös korvaavien tuotteiden kehittämiseen. Toki verokin voi itsessään vaikuttaa myös tuotekehittelyyn, mutta todennäköisesti valitettavan hitaasti. Itse olen pitänyt sokeriveroa aiemmin hyvänä ideana, mutta olen tutkimuksen perusteella olennaisesti skeptisempi. Makeisten siirtäminen yleiseen alv-kantaan voi toki olla ihan tolkullista muista syistä, vaikka sen vaikutus kulutukseen jäisi pieneksi.
Samansuuntaisia uusia tuloksia on nähdäkseni nyttemmin saatu myös esimerkiksi Unkarin terveysverosta: ainoastaan sokeroitujen juomien kulutuksen trendi vaikuttaa muuttuneen (ainakin [tämä julkaisu](https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/37086420/)). Myös ne tutkimuslähteet, joihin löysin viittauksia STM:n suosituspaperista, ovat varsin johdonmukaisesti juuri sokeroitujen juomien veroista tehtyjä, ja esimerkiksi se WHO:n paperi, johon STM eksplisiittisesti viittaa terveysveroa perustellessaan, käsittelee nimeltä lähinnä virvoitusjuomaveroja. Monet tutkimuskatsauksetkin (esim. Sacks ym. 2021) näyttävät nojaavan lähes kokonaan sokeroituihin juomiin kohdistuviin veroihin, varmaankin siksi, että näitä veroja on runsaimmin olemassa. Kososen ym. paperin pointti on nimenomaan siinä, että juomista saadut tulokset eivät välttämättä yleisty muihin tuoteryhmiin. Esimerkiksi Norjassa suomalaista vastinettaan suurempikaan makeisvero ei vaikuttanut merkittävästi kulutukseen (Øvrebø ym. 2020).
Makeisverosta mittakaavaa antaa myös se, että sen tuotto oli noin sata miljoonaa euroa. Ihan pieni vero se ei ole ollut. Tämä ei toki estä ketään kannattamasta vaikkapa miljardin euron tuottoon pyrkivää makeisveroa, mutta lähivuosikymmenille en itse povaisi tälle verohankkeelle suurta poliittista menestystä. Mahdottomien hankkeiden kannattamisella jonkin ongelman ratkaisemiseksi on tietysti se hyvä puoli, että todennäköisyys joutua kohtaamaan se, että ratkaisuehdotus ei toiminutkaan, on yleensä melko pieni. Niiden kannattaja voi siis hyvillä mielin jatkaa sekä "paskojen" akateemisten tutkimusten että päättäjien solvaamista vitkuttelusta joutumatta liiaksi vaivaamaan päätään esimerkiksi, noh, tutkimuksen lukemisella.
Juu, taatusti on verotuksella vaikutusta. Niin karkkien kulutukseen kuin minkä tahansa muun tuotteen. Jos hinta vaikkapa viisinkertaistuu niin kaupan hyllyllehän se jää, on kyse sitten karkkipussista taikka kaljapullosta
Olen huomannu että jos mielii syödä terveellisesti niin se on joko ravintolaan tai laittaa ite.
Tämä vaan siinä että vaatii aikaa ja resursseja.
Yritä yksinhuoltajana tai kroonisesti sairaana työssä käyvänä tehdä kumpaakaa.
Pitäisi säätää kaikille elintarvikkeille minimihinta (kilohinta/litrahinta), joka olisi sama kuin maustetun nyhtökauran hinta. Muihin sitten haittaveroa vaihtelevasti. Hillitsisi vähän syömistä.
EU ku pakottaa tasa-arvoistamaan, niin karkkivero iskee kans kaikkiin hedelmiin(SOSTE). Tässä tapauksessa Oulun yliopisto tuottaa oikeistolaista propagandaa.
Ei EU ole vain joku mörkö joka on, vaan sekin koostuu ihmisistä ja päätöksiä tehdään. Jos siellä on jotain typerää, ei se tarkoita että se tulisi vaan hyväksyä.
Juu, täytyy kuitenkin muistaa, että ollaan todellaan osa sitä itsekin ja näin ollen myöskin kollektiivisesti ainakin jossain määrin siellä tehdyistä päätöksistä vastuussa.
Kyllä karkkiin rahaa riittää kun jättää turhat kasvikset ja muut kauppaan, sama kuin kaljan tai tupakan kanssa jos niitä harrastaa.
Tupakka nimenomaan on esimerkki tuotteesta, jonka kulutus on laskenut Suomessa jo pitkään. Ja se hinta on usealle se syy lopettaa tai vähentää. Ja niin, tupakan hinta on jo niin kova, että vähävaraiset eivät yksinkertaisesti voi olla ainakaan niitä eniten ketjussa polttavia.
Nuuskaa on helpompi käytää ja siksi moni on siirtynyt siihen. Hinta ei oikein vaikuta työssä käyville.
Askillisen tupakointi vie ihan keskituloiseltakin jo helposti 10% tuloista. Kyllä se on merkittävä kuluerä yhteen tuotteeseen.
Itse uskoisin että väki vain tullut tietoisemmiksi sen haitoista, nuoret eivät ole samaa tahtia opetelleet ja vanhat kuolevat. Myös muut säädökset kiriatyneet julmasti viime vuosikymmenien ajan ja vaikuttaneet varmasti enemmän kuin hinta.
Tupakan haitallisuudessa ollaan yleisesti tietoisia oltu jo varmaan 40 vuotta. Baaritupakoinnin kielto ja huomattavasti noussut hinte (vero) ovat vaikuttaneet varmasti eniten sen suosioon. Nythän tupakkayhtiöt ovat muuttaneet tuotteitaan ja myyvät lapsille nikotiinipusseja, vaaputtimia ja muuta skeidaa.
Hinnalla on varmasti erittäin suuri merkitys. Väki ei kuitenkaan niin tyhmää ole ettei ymmärtäisi että ei ole oikein mitään järkeä maksaa 10 euroa yhdestä askista. Säästää niin valtavasti jos ei polta ja kun ei siitä varsinaisesti ole hyötyäkään.
Tupakan tilalle nuorison "uuu mä teen jotain mitä ei pitäis, mä oon cool/kovis/parempi/whatever" -jutuksi on tullut muita aineita. Nuorison "uuu mä teen jotain mitä ei pitäis, mä oon cool/kovis/parempi/whatever" -vietti taasen, on koholla.
Ihmiset ovat keskimäärin kyllä jossain määrin rationaalisia. Aivan varmasti osa tupakoitsijoista nytkin harkitsee, että onko mitä muuta yli kolmella tuhannella eurolla vuosittain voisi tehdä, kuin tupakoida askillisen päivässä. Ja tosiaan vaikkapa kahden askin verran tupakointi (yli 6000 euroa vuodessa) on aikalailla jo mahdottomuus monelle. Yksinkertaisesti rahat eivät riitä. Kaikki asiat vaikuttaa kaikkeen, mutta ihmiset tekevät valintoja hinnan perusteella.
nuoret polttaa vieläki iha vitusti
Vapetus ja nikotiinipussit korvanneet helpompina tuotteina. Jos niitä ei olisi enää saatavilla niin tupakoinnin määrä kasvaisi taas.
Ah tästä tulikin taas mieleeni, kuinka helvetin monesta syöpäkuolemasta ovat nuuskan kieltäjät vastuussa. Ei saatana tekis mieli kuristaa.
Hyvä? Verotulot nousevat
Tottakai hyvä. Ja vielä parempi kyllä mielestäni, jos se laskee kulutusta. Ei sokerin kulutus tietenkään nollaan tarvitse laskea, mutta useat käyttää sokeria liikaa ja tämä näkyy suoraan kansantwrveydessä ja aiheuttaa sitäkin kautta kuluja. Verotus on ihan huikea tapa vähentää näitä kuluja kun kulutus vähentyy, ja se silti säilyttää yksilön oikeuden käyttää niitä tuotteita verrattuna kieltämiseen.
Ei hyvä. Sokeri lihottaa ja kuormittaa terveydenhuoltoa
[удалено]
> Oisko vinkkejä miten saisi sokerin lopetettua tai ainakin pidettyä hallinnassa? Muista aina kaupassa tämä: Syöt kaiken mitä ostat. Aivan kaiken. Älä siis osta mitään sellaista, mitä et halua että söisit. Osta vain ja ainoastaan asiat, jotka olet kirjoittanut kauppalappuun. Kirjoita kauppalappuun asiat, joista haluat ruokavaliosi koostuvan. Äläkä mene nälkäisenä kauppaan, vaan ruokailun jälkeen (mielellään pienessä ähkyssä). Koita löytää jotain muuta, mitä napostella silloin, kun suulla on tylsää (esim. savumantelit ovat aivan törkyisen hyviä). Mutta älä mene tässä lankaan ja osta jotain missä on sokeria, mutta ei vain heti näytä siltä.
Mä oon korvannut valkoisen sokerin hunajalla. Ei sekään hyväksi ole isoissa määrin, mutta ei niin pahaksikaan. Lisäksi, kun se maksaa about 10x sokeriin verrattuna, niin tulee vähän katottua. Tää toki vaatii sen, ettei kaupan leipomohyllystä tai karkkihyllystä tartu matkaan, vaan teet itte ne makeat, mitä käytät.
Itsellä pahin oli sokerilimu, sain sen vaihdettua sokerittomiin vuosi sitten (ei nekään terveellisiä, tiedän). Pienin askelin, muuta en ole itseltäni kieltänyt täysin. Tarkkailen myös K-ruoka appin kautta kun keskimääräinen viikottainen sokerin ostaminen laskee ja saan siitä kicksejä 😆
Paras tapa päästä mistä tahansa huonosta rutiinista eroon on muuttaa omaa identiteettiä. Millainen on tämänhetkinen identiteettisi? Jos näet itsesi henkilönä, joka yrittää päästä eroon sokerista, onnistumismahdollisuutesi on matala. Sen sijaan, ala näkemään itsesi henkilönä, joka yksinkertaisesti ei syö karkkia. Ala näkemään itsesi vaikka urheilijana. Tätä on tutkittu tupakoitsijoilla. Ne tupakoitsijat, jotka alkoivat näkemään itsensä ihmisinä jotka eivät tupakoi, onnistuivat moninkertaisesti suuremmalla todennäköisyydellä tupakanpolton lopettamisessa kuin he, jotka yksinkertaisesti näkivät itsensä ihmisinä jotka ovat tupakoitsijoita, mutta jotka yrittävät lopettaa. EDIT: Suurin syy sille, miksi ihmiset ylipäätänsä tekevät sokerin ahmimisen kaltaisia negatiivisia asioita itselleen on huono mielenterveys. Jos luulet että se on juurisyy (tai jokin toinen juurisyy) ongelmaasi, keskity ensin sen parantamiseen.
En tiedä, mutta alimmassa tulodesiilissä jo valmiiksi köyhyysrajan alapuolella elävien turpiin vetäminen heidän viimeistenkin dopamiinia vapauttavien ostosten hintojen pilviin nostamisella ei varmaankaan ole se kaikista paras tapa asian ratkaisemiseksi. Vetäkää itsenne hirteen, hallitus.
Niin on kyllä paskaa tutkimusta jos todetaan että pieni vero ei vaikuttanut ja siitä tehdään johtopäätöksiä että isokaan vero ei vaikuttaisi. Eihän siitä ole dataa. Oikeasti aika triviaalia että maksaako sokerikilo euron vai kaksi euroa, jos se on edelleen suunnilleen halvin ainesosa. Pitäisi maksaa enemmän jotta sillä olisi merkitystä. Tuossakin sanottiin että tuo on vaikuttanut merkittävällä tavalla limsoihin, joissa sokeri on puolestaan kallis ainesosa verrattuna veteen. Sokerittomien limsojen kulutus kasvoi sokerillisten kustannuksella. Eli tuo aiempi lausahdus ei edes pidä paikkansa. Ei mikään ihme jos vaikutukset jossain suklaassa tai jäätelössä on pieniä, kun niissä sokeri on lähes halvin ainesosa sekä ennen että jälkeen tuon 95 snt sokeriveron.
Limsoissa kyse on enemmän siitä, että sokeriton on hyvin läheinen korvike sokerilliselle, karkilla vastaavaa ei ole.
Kososen ym. tutkimuksessa käsitellään erikseen mainitsemaasi kysymystä veron suuruudesta, esimerkiksi sivulla 32 (VATT:n [työpaperiversiossa](https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/188798/vatt-working-papers-164-studying-a-sin-tax-scheme-with-multiple-reforms--lessons-for-consumption-taxation.pdf)). Tutkitut verot nostivat limsojen, makeisten ja jäätelöiden hintoja suhteellisesti varsin samaan tapaan. Näistä limsojen kohdalla kulutus reagoi hinnan muutokseen dramaattisesti (hintajousto lähellä ykköstä), makeisten ja jäätelöiden kohdalla hyvin vähän (jousto lähellä 0.1:tä). Tämä ei toki sulje pois sitä, etteikö *myös* veron suuruudella voi olla merkitystä vaikutukseen, mutta *pelkästään* veron suuruus ei siis näytä olevan ratkaiseva sen kannalta, onko verolla merkittävää vaikutusta kulutukseen vai ei. Tutkimuksessa esitetty selitys havainnoille on, että veron vaikutuksessa olennaista on, löytyykö verotettavalle tuotteelle hyvä, houkutteleva (ja toki mielellään terveellisempi) korvike. Tätä perustellaan teorialla ja sekä kotimaisella että ulkomaisella empiirisellä näytöllä, ja myös muista samansukuisista veroista tehdyllä tutkimuksella. Sokeroiduille limsoille kuluttajille yleisesti kelpaava läheinen korvike on olemassa, keinomakeutetut juomat. Makeisille ja jäätelölle hyviä korvikkeita ei näytä vielä olevan. Jotta muille makeisveroille saataisiin kunnon terveysvaikutus, pitäisi saada vaikutettua myös korvaavien tuotteiden kehittämiseen. Toki verokin voi itsessään vaikuttaa myös tuotekehittelyyn, mutta todennäköisesti valitettavan hitaasti. Itse olen pitänyt sokeriveroa aiemmin hyvänä ideana, mutta olen tutkimuksen perusteella olennaisesti skeptisempi. Makeisten siirtäminen yleiseen alv-kantaan voi toki olla ihan tolkullista muista syistä, vaikka sen vaikutus kulutukseen jäisi pieneksi. Samansuuntaisia uusia tuloksia on nähdäkseni nyttemmin saatu myös esimerkiksi Unkarin terveysverosta: ainoastaan sokeroitujen juomien kulutuksen trendi vaikuttaa muuttuneen (ainakin [tämä julkaisu](https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/37086420/)). Myös ne tutkimuslähteet, joihin löysin viittauksia STM:n suosituspaperista, ovat varsin johdonmukaisesti juuri sokeroitujen juomien veroista tehtyjä, ja esimerkiksi se WHO:n paperi, johon STM eksplisiittisesti viittaa terveysveroa perustellessaan, käsittelee nimeltä lähinnä virvoitusjuomaveroja. Monet tutkimuskatsauksetkin (esim. Sacks ym. 2021) näyttävät nojaavan lähes kokonaan sokeroituihin juomiin kohdistuviin veroihin, varmaankin siksi, että näitä veroja on runsaimmin olemassa. Kososen ym. paperin pointti on nimenomaan siinä, että juomista saadut tulokset eivät välttämättä yleisty muihin tuoteryhmiin. Esimerkiksi Norjassa suomalaista vastinettaan suurempikaan makeisvero ei vaikuttanut merkittävästi kulutukseen (Øvrebø ym. 2020). Makeisverosta mittakaavaa antaa myös se, että sen tuotto oli noin sata miljoonaa euroa. Ihan pieni vero se ei ole ollut. Tämä ei toki estä ketään kannattamasta vaikkapa miljardin euron tuottoon pyrkivää makeisveroa, mutta lähivuosikymmenille en itse povaisi tälle verohankkeelle suurta poliittista menestystä. Mahdottomien hankkeiden kannattamisella jonkin ongelman ratkaisemiseksi on tietysti se hyvä puoli, että todennäköisyys joutua kohtaamaan se, että ratkaisuehdotus ei toiminutkaan, on yleensä melko pieni. Niiden kannattaja voi siis hyvillä mielin jatkaa sekä "paskojen" akateemisten tutkimusten että päättäjien solvaamista vitkuttelusta joutumatta liiaksi vaivaamaan päätään esimerkiksi, noh, tutkimuksen lukemisella.
Joo, uskon tämän, kun näen näin käyvän, jos sokerikilo maksaa kympin kaupassa ja karkkipussi 30e.
Juu, taatusti on verotuksella vaikutusta. Niin karkkien kulutukseen kuin minkä tahansa muun tuotteen. Jos hinta vaikkapa viisinkertaistuu niin kaupan hyllyllehän se jää, on kyse sitten karkkipussista taikka kaljapullosta
Kuten röökin verotus ei vähennä röökin kulutusta.
Olen huomannu että jos mielii syödä terveellisesti niin se on joko ravintolaan tai laittaa ite. Tämä vaan siinä että vaatii aikaa ja resursseja. Yritä yksinhuoltajana tai kroonisesti sairaana työssä käyvänä tehdä kumpaakaa.
Eikai se vaikuta, kun suurin myyntivaltti on se, että niitä suorastaan tungetaan naamalle joka paikassa.
Oliko muistettu kysyä "asiantuntijalta"?
Karkit ja sissit Alkoon ja viinit ruokakauppoihin
Minä kun kauppaan menen niin heti ensimmäisenä aulassa täräytän kuuluvan piarun! Tietävät kaikki että nyt on asiakas saapunut ostoksille
Pitäisi säätää kaikille elintarvikkeille minimihinta (kilohinta/litrahinta), joka olisi sama kuin maustetun nyhtökauran hinta. Muihin sitten haittaveroa vaihtelevasti. Hillitsisi vähän syömistä.
Alkaa tulla perunalle hintaa.
EU ku pakottaa tasa-arvoistamaan, niin karkkivero iskee kans kaikkiin hedelmiin(SOSTE). Tässä tapauksessa Oulun yliopisto tuottaa oikeistolaista propagandaa.
Ei EU ole vain joku mörkö joka on, vaan sekin koostuu ihmisistä ja päätöksiä tehdään. Jos siellä on jotain typerää, ei se tarkoita että se tulisi vaan hyväksyä.
Ei se olekaan mörkö vaan yhteiskunnallinentaso, miltä sopii odottaa jonkunlaista ammattitaitoa.
Juu, täytyy kuitenkin muistaa, että ollaan todellaan osa sitä itsekin ja näin ollen myöskin kollektiivisesti ainakin jossain määrin siellä tehdyistä päätöksistä vastuussa.